Henkilönnimi
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle
Julkaistu
UDK-luokituskoodi
Muu luokituskoodi
Ulkoasutiedot
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISSN 1238-3503 ; 74/2002
Yleinen huomautus Summary: From a society of estates to a society of citizens: Finnish public libraties become American.
Asiasana
ISBN
*00001304nam a22003734a 4500
*0014064
*00520200525075447.0
*008040325s2002\\\\fi\||||||||||\||||||fin|c
*020 $a951-746-358-8
*035 $a10322
*035 $a(PrettyLib)0000010322
*0410 $afin
*080 $aUDK:02
*084 $a02$2ykl
*1001 $aVatanen, Pirjo.
*24510$aSääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi :$byleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle /$cPirjo Vatanen.
*260 $aHelsinki :$bSKS,$c2002.
*300 $a216 s.
*4901 $aSuomalaisen Kirjallisuuden Seura,$x1238-3503 ;$v74/2002
*500 $aSummary: From a society of estates to a society of citizens: Finnish public libraties become American.
*509 $aDiss. :$cTampereen yliopisto.
*650 7$akirjastot$2ysa
*650 7$ayleiset kirjastot$2ysa
*650 7$akirjastoala$2ysa
*650 7$akirjastonhoito$2ysa
*650 7$akirjastotyö$2ysa
*650 7$akirjastonhoitajat$2ysa
*650 7$akoulutus$2ysa
*650 7$ahistoria$2ysa
*650 7$a1890-luku $2ysa
*650 7$a1900-luku$2ysa
*650 7$a1910-luku$2ysa
*650 7$a1920-luku$2ysa
*8102 $aSuomalaisen Kirjallisuuden Seura,$x1238-3503 ;$v74/2002
*852 $lVATANEN
*979 $a0000010322
*999 $aMikroMarc$b[Kirja]$x0
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.
Varmaankin haluttaisi lukijaa tietää, milloin, missä ja miten kansakirjasto-aate on herännyt?
Aate ei siis ole vanhan mantereen asukkaissa syntynyt; se on ensiksi saanut etuoikeuden uudessa maailmassa, tuossa ihmeiden maailmassa. Näin totesi suomen kirjastoliikkeen uranuurtaja Kaarle Werkko jo 1879. Kirjasto on tämän päivän Suomessa käytetyin kulttuuripalvelu. Nykymuodossaan se on pääosin peräisin 1970-luvulta, mutta sen arvopohja luotiin jo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin suomalaiset kansanvalistajat löysivät amerikkalaisesta kirjastoaatteesta sopivan välineen valistustyön päämäärien edistämiseksi. Korkeata sivistystasoa pidettiin pienen kansan elämisen ehtona, ja amerikkalaismallista kirjastoa, joka oli tarkoitettu kaikkien kansalaisten tiedon, taidon ja virkistyksen jakajaksi, alettiin 1890-luvulta alkaen ajaa kansakoululaitoksen rinnalle ja täydentäjäksi.